Yleistä:
Helmikuussa 1928 ilmoitettiin, että Pieksämäen risteysasemalle saadaan vaihtoveturiksi raskas L1 sarjan veturi, jonka takia raiteistot ja vaihteet on vahvistettava niin,että ne kestävät raskasmallisen veturin painon. Perusteluissa mainitaan, että yhä lisääntyvä liikenne Pieksämäen ratapihalla vaatii raskasta veturia, jotta vaihtotyöt sujuisivat tehokkaammin. Niin ilmestyi Pieksämäen ratapihalle, sen aikaisen mittapuun mukaan, isokokoinen vaihtoveturi, joka oli saanut lempinimekseen "KANA" lyhyytensä ja nyökyttelevän kulkutapansa takia. Höyryveturikausi alkoi hiljentyä jo 1960-luvulla, koska dieselvetureita alkoi tulla liikenteeseen. Niin saivat väistyä myös Vr 1 veturit niin myös numerot 661-670. Osa niistä romutettiin ja osa varastoitiin suojattuna.
Vaihtoveturin Vr 1 n:o 665 hankkiminen Pieksämäelle
Veturimiesten Liiton Pieksämäen osasto anoi rautatiehallitukselta saada lahjoituksena veturia n:o 665. Veturia anottiin muistomerkiksi veturimiesten kesäpaikkaan Huvirantaan Pieksämäen Kukkaroniemeen. Rautatiehallitus teki myönteisen päätöksen 16.10.1985. VML:n Pieksämäen osastoon perustettiin 16.02.1986 alatoimikunnaksi HÖYRYVETURITOIMIKUNTA, joka oli niin toimintojen kuin taloudenkin osalta täysin itsenäinen. Höyryveturitoimikunnan toimesta veturi VR 1 n:o 665 siirrettiin hinauksessa 29.05.1986 Lievestuoreen varastointiraiteelta Pieksämäelle. Toimikunnan aloitteesta VML:n Pieksämäen osasto päätti 29.08.1986 "Kun veturi on kunnostettu, tarjotaan sitä tulevan Savon Radan museon toimivaksi osaksi". Marraskuussa 1986 aloitettiin VR:n vanhan tallin pilttuussa 16 veturin kunnostustyöt. Töiden edistyessä havaittiin veturin kunto niin hyväksi, että tuo edellä mainittu "toimivaksi veturiksi" kunnostaminen onnistuu. Talkootunteja kertyi yli 1000 ja tuloksena oli, että veturin tarkastus toteutui 03.07.1987.
Kattiloiden vaihtotyö
Höyryveturissa Vr 1 n:o 665 oli vuonna 1986 kattilana vuonna 1921 valmistunut veturin valmistajatehtaan kattila VR:n numero 2104. Sen käyttötarkastus oli pidetty heinäkuussa 1987, joten sen käyttöaika umpeutuisi syksyllä 1992.Tämän takia alettiin etsiä uutta vaihtokattilaa tietäen, että vanhassa kattilassa oli kuparinen tulipesän vaippalevy. Kuparisen levyn korjaaminen katsottiin ylivoimaiseksi silloisissa olosuhteissa, henkilö-ja talousresursseissa. Syksyllä 1990 saatiin kattila VR:n numero 2101 lahjoituksena ja se siirrettiin Kuopion Suosaaresta Pieksämäelle vanhan veturitallin tiloihin. Kattila purettiin tarkastajan vaatimaan tilaan ja hän tarkasti työn heinäkuussa 1991 antaen luvan jatkaa työtä. Jatkoluvan antoi myös valmistuksen valvoja. Tuliputkia uusittiin 20 kpl, sankarautojen kiinnityspultteja ja sidepultteja uusittiin yli 20 kpl ja kaikki huonot vaarnaruuvit ja pultit uusittiin millimetrisillä vastaavilla osilla. Tuliputket, yhden lieskaputken ja sidepulttien hitsauksen suoritti vastaavan pätevyyden omaava henkilö. Tehtiin myös kaikkien tiivistyspintojen hiominen. Kokoamistyö edistyi siten ,että ensimmäinen tiiveyskoe voitiin tehdä elokuussa 1992 ja kiristysten ja pienien korjausten jälkeen vielä toinen tiiveyskoe. Tarkastajan suorittama virallinen vesipainekoe 17 kp/cm² paineella suoritettiin 13.10.1992, jolloin hän hyväksyi kattilan siltä osin. Suoritettiin kattilan ruostesuojausmaalaus ja varustinten kiinnitys. Vanha kattila 2104 poistettiin veturista Vr 1 n:o 665 syksyllä 1992 ja myytiin romuksi ja purettiin lokakuussa 1995. Uusittu kattila 2101 asennettiin veturiin Vr 1 n:o 665 talvella 1993,jooloin myös veturin hytti ja vesisäiliöt hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Huhtikuun 28 pnä 1993 tehtiin ensi kerran tulet tulipesään ja hitaasti nostettiin paine 8 kp/cm² kiristellen vuotokohtia paineen nousun edistyessä. Täystarkastus suoritettiin toukokuun 31 pnä 1993. Samalla kattila sai uuden numeron 18361. Koeajo tallialueella kesäkuun 11 pnä ja linja-ajo 16.07 .1993 jolloin katsottiin veturin olevan kunnostettu ja hyväksytty liikenteeseen. Veturin suurimmaksi sallituksi nopeudeksi hyväksyttiin 40 km/h linjalla, kun vaunuja on perässä. Kattilan 18361 ex 2101 korjaukseen käytimme 1400 talkootuntia. Kattiloiden vaihto ja veturin kunnostus veivät lisäksi 1500 talkootuntia. Kaksi vuotta seitsemän kuukautta kestävä talkootyö oli päättynyt ja tuottanut tekijöille ja asiasta kiinnostuneille toimintakuntoisen veturin seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Kattilan n:o 18361 välikorjaus (ex 2101)
Syksyllä 1996 aloitettiin kattilan välitarkastustoimenpiteet. Kattilan vuoripellit ja eristeet poistettiin, jotta kattilan pinta saatiin näkymään. Kattilasta poistettiin neljä tuliputkea mielestämme heikoimmilta kohdin, jotka tarkastettiin ja havaittiin niin hyviksi, että enempää ei tarvinnut tarkastajan mielestä ottaa. Poistettujen putkien paikalle asennettiin uudet tuliputket. Tulipesän puoleiset päät hitsattiin ja nokikaapin puoleiset päät virutettiin tiiviiksi putkimankeleiden avulla. Suoritettiin tarpeelliset tiivistepintojen ja varustimien hiomiset. Tulipesän kaikkien sidepulttien "juorureiät" aukiporattiin. Tarkastajan suorittama virallinen vesipainekoe suoritettiin 17 kp/cm² paineella 5.11.1996. Kattilan kunnostuksen aikana veturiin asennettiin veturin jarrutusta varten suoratoimijarru ja nopeusmittari junan nopeuden seuraamiseksi.
Kattilan n:o 18361 täyskorjaus (ex 2101)
Tähän tulee joskus tietoa kattilan täyskorjauksesta, joka suoritettiin syksyn 1999 ja kevään 2000 aikana